Jos hän sairastuisi syöpään eikä paranisi, istuisin hänen vuoteensa vierellä ja pitelisin häntä kädestä, kunnes hän olisi mennyt kokonaan pois. Kuoleman jälkeen silittäisin pienen hetken hänen poskeaan, nousisin ikkunan ääreen, antaisin kyyneleiden tulla, silittäisin uudestaan hänen poskeaan, suutelisin kevyesti hänen otsaansa ja menisin pois.

Siltä minusta nytkin tuntuu. Sisälläni on rakkautta, jota en voi enää antaa hänelle.