Etkös sinä itse juuri kaivannut luottamusta ihmissuhteeseen?

Luottamus ihmisyyteen ja kumppanin kunnioitukseen on eri asia kuin luottamus tekoihin. Suomeksi: ihminen voi toimia ja käytännössä pitkissä suhteissa aina toimii vittumaisesti, mutta silti hänen inhimilliseen pohjavireeseensä pitää voida luottaa.

Suhde, jossa tarvitaan seikkailua ja seksiä ulkopuolisen kanssa ei mielestäni perustu luottamukseen

Pitkä suhde, jossa puoliso ei petä joko henkisesti (esimerkiksi henkinen poissaolo) tai fyysisesti, on mielestäni mahdoton. Jos pitäisi valita, niin paljon mieluummin kestäisin fyysistä kuin henkistä pettämistä.  

Käsitykseni on, ettei ihminen ole koskaan oloonsa täysin tyytyväinen.

Onnen todennäköisyys kai kasvaa merkittävästi, kun oppii tyytymään, iloitsemaan siitä mitä on.