En saa unta. On hiljaista. On yö. Sattuu. Sydämessä on kasvain, ajatus on repaleinen. Kannattaisiko kuolla? Kokonaiselämäntilanteeni  sisältää kaikki nuorten miesten keskeisimmät itsemurhariskiä nostavat tekijät. Köyhä alisuorittaja ja eronnut. Ja muutakin: piilotettua, väkisin unohdettua. Ja kaiken päällä halu kuolla, halu, jolle ei ole lupaa keneltäkään muulta kuin sisäiseltä herra Aidolta.

Useimpien mielestä minun ei kannata kuolla. Se on mielenkiintoinen ilmiö, absurdia.

Joku muukin valvoo.